Mutta siis, aloitin maanantaina 14.11 työt Bonnin teatterin puvustamon puolella. Noh, ongelmia ilmeni heti, sillä minut laitettiin miesten puolelle, vaikka minulla ei ole mitään hajua miten miesten vaatteet toimii. Sen lisäksi saan ohjeet työpaikalla saksaksi, joten aina ei välttämättä tule ihan sellaista jälkeä, kuin mitä toivottiin. Onneksi työkaverini ovat kuitenkin mukavia, työpaikka on viihtyisä ja sain jopa kukkia työnantajaltani synttäreinäni! Työpäiväni kestävät ysistä neljään, johon kuuluu tunnin ruokis, mikä on ihan jees ja perjantaisin pääsen jo kaheltatoista kotiin.
Viikon aikana olen mm. Ommellut käsin, vuorittanut hihat, lyhentänyt ja korjannut housuja, ommellut käsin, kiinnittänyt nimilappuja vaatteisiin ja ai niin, ommellut käsin. Ei mutta oikeesti mun käsissä ei ole enää tuntoa. Minua ei ole tosiaan päästetty ollenkaan tekemään mitään uusia vaatteita, vaan olen saanut vain kunnostaa vanhoja, mikä on luultavasti ihan viisasta.
Vapaa-aikanani olen lähinnä lusmuillut isäntäperheeni luona. Olen myös tehnyt tuttavuutta heidän kissansa kanssa ja nyt hän ei halua jättää minua enään rauhaan.
Mutta kaikin puolin täällä on ollut nyt oikein mukavaa ja vähän harmittaa, että vajaa kaksi viikkoa enää jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti